Usein kysyttyä

Avioerossa kummallakin puolisolla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan tasan (ositus). 

Varakkaampi puoliso maksaa vähemmän omistavalle tasinkoa, jotta molempien netto-omaisuus on jaon jälkeen yhtä suuri. Jos käytössä on avioehtosopimus, oikeus tasinkoon voi olla rajoitettu tai poistettu kokonaan.

Havaittuasi virheen (esim. kosteusvaurio tai rakennusvirhe), sinun on tehtävä kirjallinen reklamaatio myyjälle kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta. Reklamaatiossa tulee yksilöidä virhe ja esittää vaatimukset.

Älä ryhdy korjaustöihin ennen kuin virhe on dokumentoitu asiantuntijan toimesta ja myyjälle on annettu tilaisuus tarkastaa vaurio.

Kesto riippuu siitä, päästäänkö asiassa sovintoon. Neuvotteluteitse ratkaistu riita voi selvitä hyvinkin nopeasti. Mikäli asia etenee käräjäoikeuteen, prosessi kestää tyypillisesti 1–2 vuotta. Vaihtoehtona on myös tuomioistuinsovittelu, joka tapahtuu käräjäoikeudessa, mutta joka tarjoaa monia etuja perinteiseen oikeudenkäyntiin verrattuna (nopeus, kuluriski ja ammattimainen sovittelija). 

Suurin osa riidoista kannattaa pyrkiä ratkaisemaan sovinnollisesti asiantuntevan asianajajan avustuksella kustannusten ja ajan säästämiseksi.

Prosessi alkaa yleensä maksumuistutuksilla ja vapaaehtoisella perinnällä. Jos velallinen ei edelleenkään maksa, asiassa laaditaan haastehakemus käräjäoikeuteen (oikeudellinen perintä). 

Kun käräjäoikeus on antanut asiassa tuomion, velka on suoraan ulosottokelpoinen, jolloin ulosottoviranomainen voi ryhtyä toimenpiteisiin velan perimiseksi velallisen tuloista tai omaisuudesta.

Lakisääteinen perimysjärjestys määrittää, kuka perii omaisuuden, jos testamenttia ei ole laadittu. 

Järjestys on seuraava:

1. Rintaperilliset (lapset ja heidän jälkeläisensä).
2. Puoliso (jos lapsia ei ole).
3. Toinen parenteeli (vanhemmat, sisarukset ja heidän jälkeläisensä).
4. Kolmas parenteeli (isovanhemmat ja heidän lapsensa eli sedät, tädit ja enot). Serkut eivät enää peri lain nojalla.

Laki ei velvoita käyttämään asianajajaa, mutta se on erittäin suositeltavaa varsinkin silloin, kun kuolinpesään kuuluu kiinteistöjä, yritystoimintaa, testamentti tai jos perillisten välillä on erimielisyyksiä. Asianajaja varmistaa, että perukirja täyttää muotovaatimukset, verosuunnittelu on huomioitu ja perillisten oikeusturva toteutuu.

Ositus: Tehdään, kun puolisoiden välillä on avio-oikeus. Omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi.

Erottelu: Tehdään, kun puolisoiden välillä on täydellinen avioehto. Kumpikin pitää oman omaisuutensa. Molemmat vaativat kirjallisen ja asianmukaisesti todistetun asiakirjan (ositus- tai erottelukirja), jotta omistussuhteet selkiytyvät viranomaisille ja pankeille.

Kulut muodostuvat asianajajan palkkiosta (tuntiveloitus), mahdollisista asiantuntijalausunnoista ja viranomaismaksuista (esim. oikeudenkäyntimaksu). 

Selvitän puolestasi, voidaanko kuluja kattaa vakuutuksesi oikeusturvaedusta. Oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli velvoitetaan yleensä korvaamaan myös vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Tietyissä tilanteissa kyllä, mutta kaupan purku on viimesijainen keino. Kuluttajansuojalain mukaan virheen on oltava olennainen. Ensisijaisesti pyritään virheen korjaamiseen tai hinnanalennukseen. Jos auto on huomattavasti huonommassa kunnossa kuin iän ja ajomäärän perusteella on voitu olettaa, eikä virhettä voida korjata kohtuudella, purku on mahdollinen.

Lähtökohtaisesti kumpikin puoliso vallitsee sitä omaisuutta, jonka hän on avioliittoon tuonut tai sen aikana hankkinut. Jos omaisuus on kuitenkin yhteisomistuksessa (molemmat omistavat esim. 50 %), sitä ei saa myydä ilman toisen suostumusta. 

Erityisen tiukka suoja on asetettu yhteiselle kodille: puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta myydä tai pantata kiinteistöä tai osakkeita, joita käytetään puolisoiden yhteisenä kotina, vaikka koti olisi vain toisen nimissä. Myös yhteisessä käytössä olevaa koti-irtainta koskevat vastaavat vallintarajoitukset.

Testamentilla perittävä voi poiketa lakisääteisestä perimysjärjestyksestä. Sillä voidaan määrätä omaisuutta tietylle henkilölle, järjestölle tai esimerkiksi turvata lesken asumisoikeus. Testamentti on myös keskeinen työkalu perintöverotuksen optimoinnissa. Rintaperillisen oikeutta lakiosaan ei kuitenkaan yleensä voi tehokkaasti poistaa.

Kyllä, ja se on usein suositeltavaa. Asianajaja voi toimia sovittelijana tai avustaa vapaaehtoisissa neuvotteluissa. Lisäksi on olemassa tuomioistuinsovittelu, joka on nopeampi ja vapaamuotoisempi tapa ratkaista asia kuin varsinainen oikeudenkäynti. Sovinnollinen ratkaisu on yleensä molemmille osapuolille halvempi ja vähemmän kuluttava.

Lakimies (oikeustieteen maisteri) on yleisnimike kaikille alan tutkinnon suorittaneille. Asianajaja on suojattu ammattinimike, jota saa käyttää vain Suomen Asianajajat -yhteisöön kuuluva lakimies. Asianajajilla on tiukka ammatillinen valvonta, jatkuva koulutusvelvollisuus ja pakollinen vastuuvakuutus asiakkaan turvaksi.

Pyrin palvelemaan kiireellisissä asioissa (esim. määräajat reklamaatioille tai haasteisiin vastaaminen) erittäin nopeasti, usein jo samana tai seuraavana arkipäivänä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla alkuarvion tekemiseksi, tai voit varata tästä suoraan maksuttoman alkuneuvottelun kanssani.

Ota mukaan kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, kuten:

• Kauppakirjat ja kuntotarkastusraportit (asuntokauppariidat).
• Testamentit, avioehtosopimukset tai perukirjat (perhe- ja perintöoikeus).
• Haastehakemus tai vastapuolen kirjeenvaihto.
• Henkilöllisyystodistus.