Kristiinankatu 6 A 4 20100 TURKU 02 880 1133 juha.santikko@santikko.fi

Usein kysytyt kysymykset

Kokosimme tälle sivulle asioita, jotka usein herättävät kysymyksiä lakipalveluiden yhteydessä.

Sisältö

Miten toimin, kun tarvitsen apua lakiasioissa?

Oikeudellista apua antavat oikeusaputoimistot, asianajotoimistot ja lakiasiaintoimistot. Oikeusaputoimisto on valtion ylläpitämä toimielin. Asianajo- ja lakiasiaintoimistot ovat yksityisiä toimijoita. Lue lisää asianajo- ja lakiasiaintoimiston eroista tästä.

Ensimmäinen yhteydenotto on yleensä järkevintä tehdä puhelimitse tai sähköpostitse. Alustavan arvioinnin jälkeen voidaan sopia toimeksiannon antamisesta ja tarvittaessa tapaamisesta. Avustaja kannattaa useimmiten valita omalta paikkakunnalta.

Yleensä asianajajan tai lakimiehen puoleen kannattaa kääntyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin muun muassa vältytään määräaikojen laiminlyönteihin liittyviltä oikeudenmenetyksiltä.

Mitä oikeudelliset palvelut maksavat?

Lähtökohtaisesti joudut maksamaan oikeudellisista palveluista itse, siitä riippumatta, mistä niitä hankit.

Kotivakuutukseen sisältyy useimmiten oikeusturvavakuutus. Se korvaa riita-asioissa aiheutuneita lakimieskuluja. Taloudellisesta tilanteestasi ja asian laadusta riippuen saatat myös olla oikeutettu oikeusapuun. Tällöin valtio maksaa käyttämäsi avustajan palkkion ja kulut joko kokonaan tai osittain.

Useimpien oikeudellisten avustajien veloitus on nykyään aikaperusteista. Turun alueella yksityisten toimijoiden tuntihinnat ovat tyypillisesti 200 - 300 euron luokkaa. Jotkut tehtävät (esimerkiksi testamentin laatiminen) saatetaan hinnoitella erikseen. Oikeusapuasioissa veloitus on pienempi, tällä hetkellä 136,40 euroa tunnilta.

Mitä tarkoittaa avioehtosopimus?

Pääsäännön mukaan omaisuus jaetaan avioliiton purkautuessa tasan. Tämä toteutetaan siten, että varakkaampi puolisoista maksaa toiselle puolisolle tasinkoa (kerron tasingosta lisää myöhemmin). Avioehtosopimuksella puolisot voivat sopia, että näin ei tehdä.

Tällöin joko kaikki tai tietty osa omaisuudesta sovitaan jätettäväksi avio- oikeuden ulkopuolelle, jolloin se ei kuulu tasauksen piiriin. Sopimus on tehtävä oikeassa muodossa ja se on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi.

Miksi avioehtosopimus kannattaa tehdä?

Lähes puolet avioliitoista päättyy eroon. Tämän vuoksi olisi hyvä jo ennen avioliittoa miettiä, miten omaisuus tässä tilanteessa halutaan jakaa. Avioehdon voi tehdä myös avioliiton aikana. Kannattaa kuitenkin muistaa, että avioehtosopimukseen tarvitaan molempien puolisoiden suostumus. Jos välit ovat huonot, voi avioehdon tekeminen osoittautua mahdottomaksi.

Miten tehdään avioerohakemus?

Avioerohakemus tehdään käräjäoikeudelle kirjallisesti. Hakemuksen voivat tehdä puolisot yhdessä tai vain toinen yksin. Hakemus on vapaamuotoinen. Siitä on myös olemassa valmis lomake (https://oikeus.fi/fi/index/lomakkeet/ avioero.html).

Mitä tarkoittaa ositus?

Ositus tarkoittaa avioliiton purkautuessa tehtävää omaisuuden tasaamista. Osituksessa määritellään, mitä ja kuinka paljon omaisuutta varakkaampi puolisoista joutuu toiselle maksamaan.

Mitä tarkoittaa tasinko?

Tasinko on omaisuuserä, jonka purkautuvan avioliiton varakkaampi puoliso toiselle puolisolle maksaa. Tasingon maksamisesta voidaan sopia tai jättää asia pesänjakajan päätettäväksi.

Mitä tarkoittaa avioeron harkinta-aika?

Yleensä avioeron voi saada vasta kuuden kuukauden pituisen harkinta-ajan jälkeen. Jos puolisot ovat tehneet avioerohakemuksen yhdessä, alkaa harkinta-aika hakemuksen jättämisestä. Jos hakemuksen on tehnyt yksin toinen puoliso, alkaa harkinta-aika siitä, kun käräjäoikeus on antanut hakemuksen toiselle puolisolle tiedoksi.

Ketkä ovat perillisiä ja mitä tarkoittaa perintöoikeus?

Lainsäätäjä on katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että perittävän kuollessa hänen omaisuutensa menee jollekin, eli että se ei jää ns. omistajattomaan tilaan.

Tämän vuoksi laissa on säännelty perimysjärjestys, jonka mukaan omaisuus jaetaan. Ensisijaisia perillisiä ovat perittävän rintaperilliset eli hänen jälkeläisensä.

Jos heitä ei ole, ja henkilö oli naimisissa, perillisenä on hänen puolisonsa. Jos taas perittävä oli naimaton, perillisiä ovat hänen vanhempansa. Kuolleen vanhemman osuus menee hänen jälkeläisilleen eli perittävän sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen. Jos vanhempia, sisaruksia tai heidänkään jälkeläisiä ei ole, perintö menee perittävän isovanhemmille.

Jos joku heistä on kuollut, hänen osuutensa menee hänen lapsilleen, eli perittävän sedille, enoille ja tädeille. Serkut ja muut kaukaisemmat sukulaiset eivät enää peri. Jos perillisiä ei ole, menee perintö valtiolle.

Edellä olevia säännöksiä ei sovelleta, jos perittävä on testamentilla määrännyt toisin.

Mitä tarkoittaa testamentti?

Testamentissa henkilö määrää, kenelle omaisuus hänen kuoltuaan menee. Testamenttia koskevat ankarat muotomääräykset. Testamentti ei siis ole pätevä, jos sitä ei ole tehty oikeassa muodossa.

Mitä tarkoittaa lakiosa?

Perittävän rintaperillisellä eli jälkeläisellä on oikeus lakiosaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on oikeus saada puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan hänelle tulevan omaisuuden arvosta, vaikka testamentissa olisi määrätty toisin.

Perittävä ei siis yleensä voi jättää jälkeläistään kokonaan perinnöttä. Jälkeläisen voi kuitenkin jättää perinnöttömäksi, jos jälkeläinen on ”tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä” tai jos hän ”jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää". Perinnöttömäksi jättämisestä on määrättävä testamentissa, ja siinä on mainittava määräyksen peruste.

Peruste täytyy myös jollain tavoin pystyä todistamaan.

Mitä tarkoittaa perunkirjoitus?

Perunkirjoituksessa luetteloidaan perittävän varat ja velat ja kirjataan perilliset ja testamentinsaajat. Perunkirjoitus on tehtävä kolmessa kuukaudessa perittävän kuolemasta. Perunkirjoitukseen on myös mahdollista hakea lisäaikaa. Perukirja toimitetaan verotoimistoon, joka määrää sen perusteella perintöverot.

Perunkirjoituksessa käytetään usein apuna lainopillista asiantuntijaa (asianajaja tai muu lakimies), mutta välttämätöntä se ei ole.

Miten perinnönjako etenee?

Perinnönjaon eteneminen riippuu perillisistä. Jos perilliset eivät halua jakaa perintöä, he elävät jakamattomassa pesässä. Yhdelläkin perillisellä on kuitenkin oikeus vaatia jakoa. Perinnönjako voidaan suorittaa perillisten välisellä sopimuksella tai käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimittamana.

Jakokirja on laadittava määrätyssä muodossa.